Tämä blogi perustuu keskusteluihin järjestötoimijoiden ja kunnan viranhaltijoiden kanssa ja vain muutama kohta on faktatietoa. Tarkoituksena on antaa uudenlaisia näkökulmia ja pysäyttää meitä sen asian ääreen, että filosofia ja arki, rationaalisuus ja tunne, kulkevat käsi kädessä, myös kyselyihin vastaamisessa. Alussa kerron miksi mm. järjestöavustusten tiedolla johtaminen on haastavaa. Siitä jatkamme aiheeseen mitä on jo tehty ja lopuksi miksi kyselyihin kannattaa vastata.
Kyselyjen merkitys kasvaa, koska tieto on enenevissä määrin hajallaan, vaikeasti vertailtavissa tai yhdenmukaistettavissa ja yhdistyksillä tai julkisella sektorilla on harvoin laajempaa käsitystä kokonaiskuvasta. Tilannetta ei suinkaan helpota se, että osa tuista on vastikkeellisia ja osa vastikkeettomia riip
puen siitä mitä järjestöt tekevät tai ovat tekemättä saadakseen avustuksen. Yksi asia on varma: tiedon löytäminen on enemmän ja vähemmän kiven takana. Juuri siksi kyselyjä tarvitaan, avaamaan tiedon syvyyksiä.
Eri alueiden sähköiset järjestöyhteistyön sivustot avaavat tiettyä tietoa
Kyselyjen merkitys korostuu, sillä millään julkisella toimijalla ei voi olla ajassa pysyvää yhtä tietosovellusta, jonka kautta löytyy kaikki merkittävä tieto järjestöistä.
Useilla alueilla Suomessa alkaa olla järjestöyhteistyönä koottuja sivustoja, joista löytyy keskitetysti tietoa alueen järjestöistä. Valtakunnallisen toimeksi.fi sivun lisäksi alueellisia sivuja on jo 13, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on ihimiset.fi, Kanta-Hämeessä meidanhame.fi ja Pohjois-Karjalassa jelli.fi.
Vaikka järjestöyhteistyön sivustoja löytyy ympäri Suomea, eivät nekään pysty vastaamaan kaikkeen tiedontarpeeseen. Ne eivät kerro yhteneväisesti, paljonko vapaaehtoisia osallistuu alueen toimintaan, mitä lisäarvoa toiminnat tuottavat, mitä palveluja järjestöt tuottavat maksullisena ja maksuttomana tai miten jäsenistö alueella voi – puhumattakaan siitä, mistä kaikki alueen avustukset löytyvät. Siksi tarvitaan kyselyjä täyden
tämään sivuilta saatavia tietoja.
Kyselyt avuksi käsittelemään hajanaista tietoa
Hämeen Setlementti ry:n Meidän Häme -hankkeessa tehtiin 2019 maakunnallinen yhdistyskysely ja kuntakysely, joiden pohjalta koottiin Kanta-Hämeen Järjestökartta. Järjestökartasta löytyy tietoa Kanta-Hämeen alueen yhdistysten toiminnoista, vapaaehtoistyöstä ja vaikuttavuudesta mm. julkis en sektorin hyödyksi.
Haasteita tiedon keruussa oli nimenomaan kuntien avustusten kokoamisessa ja yhteistyön kokonaiskuvan saamisesta eri kuntien ja järjestön välillä. Kunnille suunnattuun kyselyyn ei saatu kattavasti vastauksia ja vastauksissa oli vain osa sektoreista. Näin ollen valmiiseen järjestökarttaan pääsivät vain ne luvut, jotka olivat löydettävissä kuntien pöytäkirjoista.
Mitä hajanaisen tiedon puutteesta seuraa? Toiminta ei voi kehittyä jos uutta tietoa ei päivitetä ajan tarpeisiin. Kyselyn tuloksista vedettävät johtopäätökset pohjautuvat vaillinaiseen tai epätasaisesti painottuvaan tietoon riippuen siitä, minkä toimialan yhdistykset tai ketkä yhdistyksen jäsenistä ovat aktiivisimpia vastaamisessa. Voikin kysyä, onko osasyy yhdistysten jäsen- tai aktiivikadolle se, etteivät yhdistykset saa kerättyä uusien toimijoiden kannalta olennaista tietoa toiminnastaan sen kehittämiseksi.
Kanta-Hämeen Järjestökartta saa jatkoa, kun sen tiedot päivitetään tuoreen yhdistyskyselyn tulosten ja kunta-avustusten kartoituksen pohjalta keväällä 2020. Toimintamalliin pääsee tutustumaan Innokylässä.
Kyselyyn vastaamisen hyöty vastaajalle
Kyselyihin vastaamiseen saatetaan suhtautua epäilevästi. Epäilyn syitä on omakohtaisen kokemuksen mukaan se, että ajatellaan että kyselyihin vastaavat ne, joilla on aikaa, halu saada palkinto, innokkaimmat tai aktiivisimmat. Pelkän kyselytutkimuksen lisäksi tiedonkeruun tapoja tulisi monipuolistaa.
Kyselyihin vastaaminen näkyy usein toiminnassa pitkäjänteisesti, harvoin toiminta muuttuu välittömästi kyselyn jälkeen. Kyselyssä hyvä suunnittelu on tärkeää ja se näkyy myös kyselyihin vastattaessa. Vastaaja voi saada parhaimmillaan kyselyistä:
- Uutta informaatiota
- Ajattelun aihetta
- Tiedon siitä, että vastauksia käytetään ja tietoa hyödynnetään tulevassa toiminnassa.
- Itsereflektion kasvamista esim. mielihyvänä siitä, että oma toiminta onkin aika hyvässä jamassa
- Vaikuttamisen mahdollisuuksia, ilman vastaamista kukaan ei tiedä mitä ajattelet
- Iloa siitä, että tulevassa toiminnassa todennäköisesti kiinnitetään huomiota niihin asioihin, joita olet nostanut kyselyssä esiin
- Vielä enemmän yhteisöllistä hyvää: tietoa hankitaan, jotta toimintaa voidaan kehittää laajemmin ja pitkäjänteisemmin.
- Viestintä paranee (kertovat muutoksesta ja vaikutuksista, joita kysely on mahdollistanut)
Yleisötilaisuuksien kommentit eivät välttämättä johda muutokseen toiminnassa, koska niitä ei aina systemaattisesti kirjata ylös ja/tai yhdistetä osaksi toiminnan kehittämistä. Kysely sen sijaan on avaus toiminnan kehittämiseen. Siksi näihin tilaisuuksiin kannattaa tarttua ja vastata.
Kyselyt kehittävät arvomaailmaamme ja ihmisyyttämme 
Kyselyt vievät parhaimmillaan meitä eteenpäin kohti toistemme ymmärtämistä. Joskus voi tuntua, että aika ei riitä kaikkeen, mutta voi myös päättää sitoutua vastaamaan kyselyyn siksikin, että se on yhteisöllisesti tärkeää, vie asioita eteenpäin tai on filosofisesti ja/ tai eettisesti tärkeää.
Kyselyjen kolme arvolähtöistä näkökulmaa ovat mielestäni pieni muutoksen mahdollisuus, kuuluminen johonkin ja ihmettelyn taito. Ensinnäkin kyselyyn vastaaminen voidaan ymmärtää muutoksen tarpeen näkökulmasta käsin: Kun vastaat kyselyyn, maailma muuttuu pikkuhiljaa, vauvanaskelin, mutta se on juuri elämässä hienoa. Toiseksi ihminen haluaa myös kuulua johonkin. Kyselyyn vastaajat ovat osa suurempaa kokonaisuutta, osa ihmisyyttä.
Kolmas asia on ihmettelyn taito. Jos kyselyissä säilyy elämän ihmettelyn arvostus ja halu hyödyntää kyselyn monipuolista antia, maailma saa uusia tarinoita. Ranskalainen filosofi Rene Descartes on sanonut: ”Ajattelen, siis olen olemassa…”
Yhtä hyvin voisi sanoa: “Kysyn ja vastaan, siis olen olemassa…”
Järjestökoordinaattori Suvi Silvola
sekä Järjestöyhteistyön tiimi, Hämeen Setlementti ry
Tämä blogi on osa valtakunnallista Järjestö 2.0 –ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa.
Valtakunnallinen Järjestö 2.0 avustusohjelma (2017-2020) on tulossa päätökseen. Ohjelmaan on kuulunut hanketyötä mm. sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyön, soteuudistukseen vaikuttamisen ja kuntayhteistyön edistämiseksi.
Tänä hankeaikana on eri maakunnissa tehty järjestökyselyitä, yhdistyskyselyitä, kuntakyselyitä, koottu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintoja jne. Tässä linkkejä tuotoksiin, mitä näillä kyselyillä ja muulla tiedonkeruulla on mm. saatu aikaan:
- Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöt yhteistyössä ja vaikuttamassa – Kumajan järjestökysely 2019, Järjestöyhteistyö Uudenmaan kunnissa
- Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa
- Kanta-Hämeen Järjestökartta 2019
- Pirkanmaan järjestöselvitys 2018
- Keski-Suomen järjestökartoitus 2018 , Keski-Suomen kunta-järjestöyhteistyö
- Keski-Pohjanmaan kyselyjen raportteja
- Järjestöjen Pohjois-Savo, järjestöstrategia
- Pohjois-Pohjanmaan kuntien järjestöyhteistyön tilanne –raportti 2017 , raportti 2018 ja raportti 2019
- Pohjois-Karjalan järjestökysely 2019
- Lapin kuntien järjestöyhteistyö